009

Eilisen päivän sisältö, vähän erilaisempaa kuin normaalisti.

Olen ollut nyt kaksi yötä Hiljan ex-tyttöystävällä - Nealla - yötä. Miksi ihmeessä? Minun piti palauttaa känniläis sedälleni auto, jota olen kuluneiden kuukausien ajan lainannut. Hän menetti korttinsa rattijuopomuksen vuoksi.

Yö

Heräilyä heräilyn perään. Olen liian herkkäuninen. Heräsin joka kerta kun Nean koira alkoi vinkumaan ja oma liikahteli jalkavälissä. Nukuin siis Nean vieressä samassa sängyssä.

8.30

Herätys soi. Olin jo ennen kahdeksaa hereillä koirien vuoksi, mutta en jaksanut liikkua mihinkään. Makasin johonkin yhdeksään asti - ehkä hieman ylikin - sängyssä, koska en jaksanut nousta. Sitten kun nousin, ruokein oman hurttani ja vein sen ulos.

9.15

Hilja alkoi kyselemään mahdollisesta tulevasta autosta. Sitten aloin kyselemään äidiltä asiaa. Katsastukseen auto kuulemma oli menossa kello 13 ja 14 välillä, jos vain myyjä kerkeää.

15.00

Äiti alkoi vängätä auton vakuutuksista. Kyllä mulla on 1200 maksaa autosta, mutta ei missään vaiheessa maksaa vakuutuksia. Riitelimme aiheesta puoli tuntia ja siinä aikana olin jo kerennyt itkeä ja toivoa katoavani kuin tuhka tuuleen. Äiti on hieman... Miten sen nätisti edes sanoisi. Eikä se auto mennyt loppujen lopuksi edes katsastuksen läpi.

22.15

Olin kuskina Nealle, tämän poikaystävälle ja siskolle. Vauhdikas ilta tuloilla.

22.30

Ahdistuslevelit lähenteli maksimia. Liikaa ihmisiä, liikaa tuttuja ja tuntemattomia. Onneksi ketään ei kiinnittänyt mitään ylimääräistä huomiota. Puolen tunnin kuluttua ajelulle pitkin maita ja mantuja.

00.30

Hilja muistutti meidän 11 kuukautispäivästä. Se on yllättävän paljon. Miten hän onkaan kestänyt minua kaikki mämä päivät. Ottaeen huomioon vielä sen, että asuttiin saman katon alla lähes alusta alkaen. Koulun asuntola on hieno asia.

01.00 - 3.00

Draamaa, juopuneita, lisää draamaa. Juttelin muutamille, pummein tupakkia ja niin edelleen. Pitelin Neaa pystyssä, kun loppuillasta ei meinannut tulla yhtikäs mitään.

3.10

Pääsimme vihdoin Nealle. Hän sammui heti huoneeseensa kun pääsi sinne. Hurjalla oli hirveä ikävä ja sen kyllä huomasi.

4.00

Kirjoitan vieläkin tätä, koira sylissä ja ärsyyntyen blogger -sovellukseen. Samalla harkiten nukkumista.

Vähän erilaisempaa menoa. Nea on hyvä tyyppi, mutta joskus en ymmärrä sitä. Varsinkaan, miten se voi sanoa vaan kokeilevansa eri ihmisiä (esimerkiksi juuri nykyistään ja Hiljaa). Sattuu edes kuulla moista.

Mutta minä lähden tästä untenmaille. Hyvää aamuyötä, tähdet pienet rakkaat.

♥ Joona